tiistai 21. toukokuuta 2013

Marbella Triatlon Festival 19.5.2013

Pffft sano Pablo kun yöllä paineita päästeli.
Ytimekäs kooste. Aamulla herätessä vastassa oli tyhjä takarengas. Illalla oli vielä ihan kuosissa. Ei ollut aikaa ennen bussin lähtöä vaihdella, joten täyteen ilmaa vaan ja asemalle. Hyvin kesti sinne asti. Bussimatkan jälkeen taas lisää ilmaa ja 10km kisapaikalle. Taas kesti ihan ok. Renkaanvaihtovälineet olisi löytyneet mutta koska en ole mikään renkaanvaihdon ennätysnainen ja starttikin alkoi olla aika lähellä, ajattelin että kaipa se nyt yhden kaksikymppisen menee. Kilpakumppaneita tarkastellessa tulin siihen tulokseen, että ei paineita, tää vedetään nyt hyvänä kauden avauksena ja jos sijoitus on jotain muuta kuin viiminen niin aina plussaa. Koitetaan selvitä uinnista hyvillä fiiliksillä, toivotaan että ilmat pysyy ja juostaan sitten lopuksi jotain vauhtia. Ei jännittänyt.

Selvisin 750m uinnista. En ollut edes viimeinen. Sellaista rintauinnin ja vaparin sekoitusta siitä tuli. Niskat ihan killissä ja kauhealtahan se varmasti näytti, mutta selkäuinniksi en pistänyt kertaakaan. Se lämmitti. Aallokkoa oli ihan tarpeeksi. Aika oli kaameat 22min. 

Pyöräily 20km 52min. Nyt on myönnettävä että tuli Elizabethia ikävä. (Elizabethista lisää kun palaan Suomeen) Reitti oli kohtuullisen tasainen, ja loppuaika vähän ihmetyttää. Mutta eipä siinä. Pyörää tuli taas ohi joka puolelta. Kympin jälkee Pablo alkoi tyhjentelemään tasaiseen tahtiin takarengasta, mutta yllättävän hyvin kesti. Ei tarvinnut sen takia himmailla, vaikka mielelläni vetoaisin johonkin ulkopuoliseen tekijään tuon ajan takia. Pyöräilyn päätyttyä olin DFL.

Ajattelinkin että tästä on pidettävä kiinni kynsin hampain. Ketään en saa enää ohittaa. Lähdin toooosi himmaillen liikkeelle viimeiselle viidelle kilometrille. Kaikille future-sponsoreille tiedoksi, että tulevissa kisatilanteissa en tule näin toimimaan. Oli nyt vaan niin ennennäkemättömän hyvät saumat etten malttanut jättää hyödyntämättä. Mutta vielä mitä. Taaksepäinkö siellä olisi pitänyt juosta voidakseen olla ohittamatta ketään? Kävelyksi en kehdannut heittää joten pakko oli mennä ohituskaistalle. Neljä naista jouduin kuittaamaan juoksuosuudella vaikka oma aika oli 25min.

Ja tulihan sieltä taas joku onnittelemaan kisan jälkeen, well done. Njaa.

Kauden avauksesta jäi kyllä kohtuullisen hyvät fiilikset. Mitään kisaeuforiaa ei tullut koettua, mutta hyvänä harjoituksena se meni. Erityisesti onnittelisin itseäni uinnista, vaikkakin aika oli mitä oli. Nyt on taas jonkinmoinen mielikuva miten se kisatilanne etenee. Kahden viikon päästä kotikisoissa pistetään kaikki peliin. Baby oil on hieno keksintö, märkäpuku ei hierrä kaulaa ja lähtee päältä kun vähän vetoketjua raottaa.

Olen tässä ihmetellyt miksi lyhyitä pyöräilyshortseja on niin vaikea löytää. Syy selvisi, kun kahdenkymmenen kilometrin aikana satula hiersi paljaat sisäreidet aika kivuliaaseen kuntoon. Siksi.

Tulokset
watta…? Joku ON ollut mua hitaampi pyöräilyssä. Hyvä me.

Eläimiin. Näin torstain pyörälenkillä linnun, tai useita, mutta yksi pisti hieman silmään. Tein salapoliisintyötä ja sain selville että kyseessä oli Hoopoe, eli suomeksi Harjalintu (Upupa epops) joka on wikipedian mukaan harjalintujen sukuun kuuluva säihkylintulaji. Olen äimistynyt.

P.S. Viikon verran olen harrastanut itsetutkiskelua ja tullut siihen tulokseen, että vuoden 2014 aikana tästä tytöstä tulee iron(wo)man. Ja siitäpä riemastuneena innostuin tänään hilpaisemaan reilun kolmikkymppisen aikaan 2:35. Hiphei, kyllä nyt on kokovartalojumia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti