Homo sweet homo

Kotona ollaan. Eka kivat jutut:

Uusi kämppä. (Ai niin tiedoksi kaikille: jos ootte tulossa moikkaamaan, älkää menkö enää Otaniemeen, vaan tulkaa tänne lahden toiselle puolelle porvarien maailmaan.) Mut tää nyt on tämmönen vaan, opiskelija-asunto, rivari, kaks kerrosta, merinäköalalla. Naapurina golfkenttä vetoharjoituksille ja heppoja.

Ja juoksualustana hiekkaa! Jalat kiittää.

Sit harmittavat:

Oon ihan toivoton renkaanvaihtohommissa, ja vaadin eräänkin henkilön ”renkaanvaihto minuutissa”-näytöksen uusintaa. En usko, en j*******a usko että renkaan voi vaihtaa minuutissa. Mulla meni tuon yhden ja saman renkaan kanssa kaksi päivää. Täytyy harkita kisoihin jotain muuta tekniikkaa, voi muuten tulla vähän huonoja aikoja.

Kakkosharmittava asia on issias. Ei tykkää pyöräilystä nyt alkuunkaan. Lauantaina pyöräilin suoraan suunnistuskisoista osteopaatin ovesta sisään ja sanoin että ”Apua, issias.” ”Juilii?” kysyi osteopaatti ”Juilii.” vastasin minä ja aika varattiin keskiviikolle.

Kolmosasia on niin traumatisoiva, etten ole varma haluanko siitä edes kirjoittaa. Teen tämän nyt yhteisen hyvän vuoksi. Lauantaina oli kauden ensimmäinen suunnistus, mikä osoittautuikin yllättävän miellyttäväksi kokemukseksi. Turpaan tuli, mutta sitä nyt osasin vähän odottaakin. Viikon päästä olisi kuitenkin tosi toimet kyseessä Jukolan viestissä, joten täytyy tässä vähän palautella suunnistusta mieleen ja lihaksistoon. Päätin lähteä Helsingin keskuspuistoon vähän verestämään muistoja kevyen pk:n ja kartanlukuharjoituksen muodossa. Oli tosi mukavaa, tossu nousi ja itseluottamuskin taisi hieman. Yllättävän paljon oli auringonottajia metsässä. Jatkoin matkaa. Yllättävän paljon yläosattomia vanhoja miehiä tosiaan täällä metsässä. No tämä nyt on varmaan joku paikallinen tapa kun kesä on aluillaan ja jos ei rannalle jaksa raahautua. Aivan perk****sti yläosattomia vanhoja miehiä pikku speedoissa kävelemässä joka hemmetin kalliolla. No joo, tuolta seuraavalta kalliolta voisi vaikka kääntyä takaisin. No onpas täälläkin näitä ukkoja nyt joka kohdassa, ja näillä ukoilla ei nyt kyllä taida enää olla housujakaan jalassa. Siinä kohtaa tuntui siltä, että voisi tehdä vaikka yhden terävän vedon vaatetettujen ihmisten ilmoille.

Semmosta kotiseutuun tutustumista eilen.